Kapitali 4. Aningaasat nalinginut naatsorsuinerup nangeqqinnera

Tamanut saqqummiussineq manna aqqutigalugu nuna tamakkerlugu naatsorsuutini annertussutsit akinut aalajangersimasunut naatsorsuiffigisarnerat nanginneqassaaq, taakkulu 2017-imi januaarimi tamanut saqqummiussisoqarnerani atorneqalerput. Ineriartorfiusussani anguniakkat akinut tunngaviusumik ukiorititaq piffissamut aalajangiussamut qanininnerpaagaangat pitsaanerpaajusartoq isumaqarfigineqarpoq. Siusinnerusukkut tamanut saqqummiussinerit assigalugit 2010-mi akit aalajangersimasut tunngavigalugit ukiut tamaasa kisitsisinik takutitsisoqartarpoq, kisiannili ineriartortoqarneranut kisitsisit pisortatigoortut "Akiusimasunit kisitat" tunngavigineqarput, taakkulu ukiut siuliini akit annertussusaannik tunngaveqarlutik saqqummiunneqarput, tassalu 2004-mi 2003-mi akinut, 2005-imi 2004-mi akinut,..., 2017-imi 2016-imi akinut.

 

Ukiuni kisitsisinik inaarutaasunik takutitsiffiusuni, tassalu 2003-miit 2017-imut, naligiissaarinerit pissarsiat atuinerillu ukiut siuliini akit nioqqutissanut oqimaaqatigiissitsinerit 600-t akini ingerlaavartuni nassaassaasut immikkut aallaavigalugit pisarput. Tassani pisariaqarpoq tunisassianut tamanut akit ineriartorfiunerannut ataatsimut arlalinnulluunniit naleqqersuuteqarnissaq, tassanilu soorunami pisariaqarpoq naligiissaarinerup qarasaasiami atortoq tassunga ineriartortitaq ikiorsiullugu ingerlaannartumik pingaarnertigut pisarnissaa.

 

Nuna tamakkerlugu naatsorsuutinut annertussutsini saqqummersitani ineriortornermut takussutissat ukiuni ataasiakkaani ineriartortoqarneranut procentit imminnut atalersinnerisigut takutinneqartarput, taamaalilluni assersuutigalugu 2010-miit 2017-imut ineriartorneq tullinnguuttuniittut imminnut atalersinnerisigut takutinneqartarlutik:

 

(2011-mi 2010-mi akinut / 2010-mi 2010-mi akinut) *(2012-imi 2011-mi akinut / 2011-mi 2011-mi akinut)*

(2013-imi 2012-imi akinut / 2012-imi 2012-imi akinut) *(2014-imi 2013-imi akinut/2013-imi 2013-imi akinut) *

(2015-imi 2014-imi akinut/2014-imi 2014-imi akinut)* (2016-imi 2015-imit akinut/2015-imi 2015-imit akinut) * (2017-imi 2016-imi akinut/2016-imi 2016-imi akinut).

 

Ineriartorneq ineriartornermut procentit kisiisa aqqutigalugit takutissallugu maanna pisariinnerulerpoq. Taamaammallu ukioq aalajangersimasoq, tassalu 2010, aallaaviginissaa toqqarneqarsimavoq. Ukioq taanna takussutissanut "ukiutut innersuussiffissatut" taaneqarpoq, tamatumunngalu takussutissani ukiut allat ukiumi tassani akit malillugit naatsorsuiffigineqarsimanerat pissutaavoq.

 

2010-mut akini ingerlaavartuni nalillit atornerisigut, taakkua ineriartornernut procentinut imminnut atasunut siumut kingumullu naliliiffigineqartut, piffissat akinut aalajangersimasunut ulloq manna tikillugu anguneqarsimasunut assingungajattut anguneqassapput, ineriartornerli ukiumiit ukiumut piffissaq tamakkerlugu oqimaalutaatit sapinngisamik pitsaanerpaat atorlugit assigiimmik naatsorsuiffigineqarpoq. Taannalu periuserineqartoq tassaavoq massakkut OECD-nunani amerlanerpaani ineriartornerup uuttuiffiginissaanut atorneqartoq, periuserineqartorlu EU-mi pinngitsoornani atorneqartussaavoq. Nalilinni imminnut atasuni takussutissat kisitsisaataasivimmi nassaassaapput, taakkualu tassaapput pisortatigoortumik ineriartornermut anguniagassanut atorneqartartut.

 

Takussutissat 2010-mi akinut nalilinnullu imminnut atasunut tunngasut ajoraluartumik akornutissanik arlalinnik nassataqartarput. Immikkoortut tamakku imminnut katinnerisigut annertussutsit anginerpaat anguneqarsinnaanngillat (matumani ukiut 2010 aamma 2011 minissagaanni).

 

Takussutissani nalilinnik pilersitsiniartoqaraluaraangat ajornartorsiutinik aamma pilersoqartarpoq, piffissat ilaanni suujunnaanngikkunik allanngortartunik. Taamaalilluni Akiusimasunit kisitat toqqortaatini allannguinertut isigissallugu tulluartuunngilaq, taamaammallu taakkununnga paarlaallugu takussutissat ileqqoq malillugu 2010-mi akinut takutinneqarput. Aamma akini aalajangersimasuni ineriartortoqarnera ikiorsiullugu inuussutissarsiutini arlalinni naleqarnerulersitsinerit piffissani ataasiakkaani iluarsiiffigissallugit pisariaqalersimavoq.

 

Akit aalajangersimasut akiusimasunit kisitanut naatsorsuiffiginerisa kukkunersiornerat ineriartorniviit, ukiumut naleqqersuutimut atorneqartumut sanilliullugu ineriartornerit naatsorsuiffiginissaannut nunani tamalaani inassutigineqartut malinnissaat tunngavigalugit pisarpoq.

 

Ineriartorniviup naatsorsuiffiginerani malittariiaanik atuinerusarnerup ajoqutaa tassaavoq Akiusimasunit kisitat amerliartorunnaartussaanerat, tamannalu isumaqarpoq immikkoortut inernerat inernivimmut ilanngunneqartumut assingujunnaartussaanerat, takussutissat piffissanut allanut ataqatigiissinneqalernerisa kingorna.

 

Taamaattoq nuna tamakkerlugu naatsorsuutinut pingaarnerpaanut ineriartornermut anguniagassanut tikkuussisuuvoq, tamannalu amerlassutsinut naleqqersuutip atorneratigut anguneqarsinnaavoq.

 

BNP-imit ineriartornivimmut sunniutaasoq takussutissiami tullinnguuttumi takusassiarineqarpoq, nikingassullu ineriartorniviit naleqqersuutillu marluk akornanniittoq tullinnguuttuni nassuiarneqarpoq.

 

Takussutissiaq 9. Akinut aalajangersimasunut naleqqersuutip aamma aamma akiusimasunut naleqqersuutip assigiinngissutaat, procentinngorlugu

	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018*	2019*
Akinut aalajangersimasunut naleqqersuut  ...............	1,7	-0,5	1,8	-1,9	4,1	-1,8	3,8	-0,5	1,8	2,3
Akiusimasunut naleqqersuut  ...	1,7	-0,5	1,4	-1,3	4,7	-2,5	4,7	0,1	1,8	1,7
Nikingassut .................	0,1	0,0	-0,4	0,6	0,7	-0,7	0,9	0,5	0,1	-0,7

 

Takussutissiaq 9-mi takuneqarsinnaavoq nalilinnut amerlassutsinut najoqqutassap naatsorsornerani ineriartornivimmut ajornerusumik sunniuteqartussaasoq.